Jospa pitäisin ohjat kädessä?

Toukokuu hujahti ohi ja sai väistyä kesäkuun tieltä! Enää vajaa kaksi viikkoa töitä ja sitten mullakin koittaa kesäloma, vihdoinkin. Vielä viimeinen loppurutistus ennen kuin elämä vähän hellittää; tässä on nyt ohjelmassa pääsykokeet, töiden viimeiset hetket, koiravahtina olemista ja ties mitä! Tylsää ei ainakaan ehdi tulla. Tämän tekstin kuvat ovat otettu ihan normaalilta ratsastuskerralta. Koitan saada jonkun pian kuvailemaan myös tunnille meidän menoa :).

Ratsastus on tällä hetkellä sellaista ihan ok meininkiä. Wagner on välillä vähän hidas ja painaa kädelle, mutta liikkuu ihan hyvin pienten käynnistelyjen jälkeen. Satula ei tunnu ihan hyvältä taaskaan, mutta tuskin se tuntuukaan ennen kuin selkä saadaan taas ennalleen.

Viimeisellä kahdella tunnilla ollaan keskitytty siirtymisiin, ohjien pitämiseen käsissä ja muutenkin apujen tarkkuuteen. Minulla on ongelmana se, että nyrkit ei pysy kiinni ja ohjat pääsevät luisumaan käsistä. Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin se mitä tarkoitan. Ranteet ja nyrkitkin pitäisi muistaa pitää suorassa eikä tuolla tavalla löysänä. Myös kyynärkulman pitäminen on välillä haastavaa! Siitä sain viime tunnilla kuitenkin positiivistä palautetta, ei tarvinnut huomauttaa tunnin aikana kyynärkulmasta kuin pari kertaa! :)

Omassa istunnassa on hirveästi parannettavaa. Tuntuu, että se on huonontunut tässä viime aikoina. En tiedä onko se edes mahdollista, mutta löydän hirveästi parannettavaa siitä. Yläselkä suoraksi, katse ylös, kädet ryhdikkäämmin ja pohkeet hieman edemmäs. Onneksi pääsen vielä ainakin tämän kuun käymään tunneilla! Siitä on ollut ihan hirveästi hyöytä niin minulle kuin hevosellekkin. Onneksi on kärsivällinen ja ymmärtäväinen opettaja, joka jaksaa muistuttaa samoista asioista "jatkuvasti"!

Kuvista huomaa myös, että Wagner ei ihan pääse venyttämään kunnolla noita etusiaan eteenpäin liikkuessa. Muutenkin koko hevonen tuntunut hieman kankealta, ainakin alkuun. Ehkä se on vanhuuden kankeutta tai jotain muuta, tiedä häntä. Josko se tästä helpottaa taas pian. Ratsastus on kumma laji, välillä menee todella hyvin ja sitten tulee jostain syystä aina takapakkia. Kokoajan on ns. lähtöruudussa. 

Kesäisten ilmojen ansioista ollaan päästy paljon maastoon kävelemään ja alku/loppukäyntejä menemään pellon ympäri. Tekee hyvää Wagnerille päästä kävelemään isoa käyntiä, mitä se ei helposti kentällä tee. 

Tämä teksti on nyt vähän tynkä, mutta ajatus ei meinaa kulkea enää. Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin ensi viikolla suuntaaville ja hyvää kesälomaa niille, joilla se jo alkoi! <3