Vilinää ja vilskettä

Täällä sitä ollaan, edelleen hengissä! Lomat on lomailut, itseasiassa jo muutama viikko sitten, ja paluu arkeen tuli niin että heilahti. Koulu on kyllä järjestänyt kaikenlaista toimintaa, projektia ja tehtävää näille viikoille ennen joulua. Tuskin ehtii ajatella mitään muuta kuin opiskelua. Opiskelu on kuitenkin ihan jees, koulukaverit kivoja ja ympäristö viihtyisä. En valita, vaikka muutama deadline ja tentti on ihan nurkan takana.

Vaikka kiirettä pitää niin elämä on silti täynnä ihania asioita. Kaksi parasta kaveriani tulee meille ensi viikon lopussa! Ihanaa saada tännekin välillä vierailijoita ja päästä taas viettämään aikaa yhdessä. 

Täällä on myös talvi, mikä on ihan luksusta. Itse olen suuri talven ja joulukauden rakastaja, joten pohjoinen sijainti ja pakkanen ei häiritse yhtään! Kotiakin olen saanut koristeltua muutamin jouluvaloin jo, vielä pitäisi hakea kaupasta vähän kynttilöitä ja muuta kivaa :3. 

Kävimpä tuossa torstaina estetunnillakin. Ja selvisin hengissä! Yli viiden vuoden tauon jälkeen oli kyllä todella hurjaa hypätä ristikoista tehtyä jumppasarjaa. Ensimmäisellä kierroksella vain yksi kolmesta oli ristikkona ja kaksi muuta toinen puomi maassa. Seuraavalla kerralla mentiinkin sitten jo kaikki kolme ihan pieninä ristikkoina ja loppu huipennukseksi hypättiin yksi jopa pienenä pystynä! Korkeutta esteillä taisi olla max. 35cm mutta silti, ylitin itseni totaalisesti. Ratsuna toimi suloinen tamma nimeltä Pamela. Se kuljetti minut tasaisesti ja kiltisti esteiden yli, vaikka olinkin kauhusta kankea aluksi :D. Ensi viikolla sitten turvallisesti taas tasaista maata ja kouluratsastusta.

Tänään aijon vain maata sohvalla viltin alla, juoda teetä ja lukea tenttiin. Ehkä välissä jopa valmistella uusia postauksia, tämä tuntuu taas aika kivalta tekemiseltä <3.  

(eihän mulla ole edes mitään kivoja kuvia tähän, höh)

Elämää viimeaikoina

Lomat on lomailtu ja koulu lähtenyt taas rullaamaan. Tosin vain viikoksi, sillä lauantaina kutsuu Lanzaroten lämpö, palmut ja lämpimät tuulahdukset. Ennen sitä on kuitenkin selätettävä tämä viikko ja saada kouluhommat jokseenkin ajantasalle, haluan nimittäin keskittyä vaan rentoutumiseen seuraavalla viikolla. Syysloma oli nimittäin aikamoista haipakkaa ja tekemisestä ei ollut puutetta.

Nyt ei oikeastaan ole mitään tyhjentävää asiaa, kunhan kirjoittelen mitä mieleen juolahtaa näin hyppytunnin ratoksi. Viime yönä saatiin talvi tänne Kajaaniinkin. Oli ihana tulla aamulla kouluun kun lumi narskui kenkien alla ja oli hieman valoisampaa! Pakkasten on luvattu täällä jatkuvan pitkälle, joten maan luulisi pysyvän valkoisena jonkun aikaa. Se lämmittää tämän talvi- ja jouluhullun sydäntä; aika kaivaa jouluvalot esiin ja aloittaa glögikausi! Myönnettäköön, että olen jo asentanut kämppään kahdet jouluvalot.. :3.

HIHS tunnelmia ja oman ponin selässä <3

Toisaalta, on todella ihana päästä aurinkohoitoon etelään viikoksi. Se tekee varmasti taas ihmeitä omalle vireystilalle ja jaksamiselle. Mutta on kieltämättä hassua pakata matkalaukkuun pelkkiä kesävaatteita kun ulkona näyttää ihan joululta. Ja ihan jännittävää päästä reissaamaan nyt, kun on vähän päässyt tutustumaan itse matkailuun syvemmin koulun myötä. Ja ihanaa saada lisää matkakokemusta, sillä se on kuitenkin asia joka kiinnostaa ja mitä haluan tehdä. Ulkomailla kun on useimmiten mukavaa ja ihana hypätä omista arkirutiineista hetkeksi pois! 

Reissuun liittyy myös ihan henkilökohtaisesti jännittäviä tekijöitä, nimittäin yksin lentäminen välillä Kajaani-HKI. Lentäminen ylipäätään on aika jänskää ja vieläpä yksin! Toisaalta, eipä tässä ole muita vaihtoehtoja kuin selvitä! :D Viikonloppua odotellessa siis.. 

Muutama sananen tästä heppahommasta vielä. En koe itseäni millään muotoa ratsastuskoulu ratsastajaksi. En ole ollenkaan päässyt rytmiin kiinni ja kaikki tunnit tuntuvat menevän ihan ohi, kun pitää keskittyä uusilla hevosilla työskentelyyn. En ole kertaakaan saanut sitä onnistumisen fiilistä, mitä Wagnerin kanssa saa. Todella hankalaa jaksaa tätä pyöritystä, kun kotona olisi se the hevonen odottamassa.. Siispä en tiedä jatkanko tämän 10-kortin jälkeen enää ratsastamista täällä, ainakaan hetkeen. Ehkä se on asia, joka täytyy välillä tiputtaa pois, että voi keskittyä muuhun. Ja nähdä muita vaihtoehtoja. En koe tämän pienen ahdistavan köröttelyn olevan monen sadan euron arvoista. Saas nähdä. Ehkä etelän loma kaukana kaikesta tekee hyvää tältäkin osalta. 

Mutta pitemmittä puheitta, itse suuntaan nyt syömään ja pistäkää vapaasti kommenttia! Kertokaa vaikka mitä kuuluu tai mitä ajatuksia postaus herätti. Olisi tarkoitus palata taas aktiivisempana tänne blogimaailmaan ja kirjoituksen pariin. Tämä kun kuitenkin on kivaa puuhaa vaikka tulisi pelkästä säästä tarinoimaan, niinkuin tänään vähän kävikin :)