Ihan tööt

Otsikkokin sen sanoo, olen aivan loppu. Uusi työ vie suurimman osan voimistani ja päivästäni. Kotiin tullessa en usein jaksa tehdä mitään muuta kuin olla. Tätä väsymystä ei helpota yhtään tässä kuussa oleva avoimen amattikorkean kurssi. Vaikka tämä ravitsemusta käsittelevä kurssi on todella mielenkiintoinen ja on kivaa taas vaihteeksi vähän opiskella, vie sekin aikaa ja jaksamista.

Näin ollen tallilla käyminen on ihan minimissä, mikä on ihan kamalaa. Maanantaina kuitenkin jaksoin vihdoin raahautua tallille ja tajusin, että en ole käynyt siellä 12 päivää. Siis 12 kokonaiseen päivään!? Ja 2 viikkoon en ole ratsastanut. Olin toki kipeänä siitä viikon, mutta silti. En maanantainakaan ratsastanut vaan olin äitini mukana rapsuttelemassa Wagneria. Keskiviikkona kuitenkin oli minun tallivuoro ja suunnitelmissa oli ratsastaa. Rankan tiistain ja keskiviikkona töiden jälkeen en kuitenkaan jaksanut kiivetä hevosen selkään. Menin tallille, siivosin karsinan ja harjasin Wagnerin. Wagner oli super hyvällä tuulella ja sen kanssa olisi ollut ihanaa mennä tekemään töitä. Mutta kun ei, en vain jaksanut. Pesupaikalla ollessa Wagner tuijotteli minua silmät kirkkaina ja korvat tötterössä kuin sanoen " no joko mennään ja mitä tehdään???". Se oli niin ihana, että sieluun sattui olla liikuttamatta sitä. Saatoin päästää pienet väsymysitkut pihalle ja sopertaa Wagnerille anteeksi pyyntöjä siitä kuinka en tänään pysty. Ja olen aika varma, että se ymmärsi, sillä tämän jälkeen sain paljon limaisia rapsutuksia ja pusuja. 

Niin se vain on, että aina ei voi jaksaa. Nyt kaikki energiani menee töihin ja tuohon lyhyeen opintopätkään. Blogissakin on varmasti hieman hiljaisempaa hetken aikaa, yritän kyllä ainakin kerran viikossa tulla ilmottautumaan uusien juttujen parissa :). Tsemppiä kaikille arkeen ja pian tulee kevät tuoden uutta energiaa!

Onnellinen jälleennäkeminen <3