Joulupäivänä perinteisesti lähdettiin Ellin kanssa tallille. Tyrkkäsin Ellille kameran käteen ja saatiin kivaa materiaalia tänne tarjottavaksi! Aurinko paistoi ja kentän yläpääty oli kuiva, joten ratsastin ulkona. Harvoin sitä joulukuun lopulla pääsee ulos ratsastamaan kesähanskat kädessä.
Otettiin vähän muitakin kuin ratsastuskuvia, jottei ihan käy tylsäksi :). Wagnerilla on kummallinen tapa haukotella ja ilmeillä ennen suitsimista, täydellinen hetki kuvaukselle. Järjen valo loistaa..
Jouluaattona Wagnerilla oli vapaapäivä ja se kyllä näkyi ratsastaessa. Kovin kankea se ei ollut, mutta sitäkin hitaampi. Vaikka ratsastin ulkona, oli käynnistyminen todella vaikeaa. Tuntui kuin hevonen olisi kulkenut liimassa. Wagnerin mielestä oli varmaan liian kova vastatuuli, mahdotonta mennä eteenpäin ;).
Laukka oli aivan kammottavaa aluksi. Selkä ja takajalat eivät olleet millään muotoa mukana menossa. Paljon siirtymiä ja isoja ympyröitä niin saatiin edes jonkinnäköistä menoa aikaiseksi. Täydellistä tai edes hyvää laukkaa se ei ollut, mutta keskinkertaista. Se sai riittää, koska itseltäni ei löytynyt enää taitoa enempään! Jokin paikka hepalla oli kyllä jumissa, koska sen ilme oli melko hapan koko ratsastuksen ajan, niinkuin kuvista näkee.
Alla oleva kuva on parhain pätkä mitä saatiin aikaseksi. Ja tietenkin kuva on aivan tärähtänyt, matala talviaurinko ei ole helpoin kuvausvalo! Mutta siinä askel venyy, jala nousee, ilme ei ole vihainen ja Wagner ei roiku ohjalle. Oli se kyllä työn takana!
Näin jälkeenpäin ajateltuna tein aivan liikaa asioita ratsastaessa. Kun tutut ja turvalliset keinot eivät toimineet, aloin yrittää aivan liikaa. Olisi pitänyt pysyä paljon helpommissa asioissa ja hidastaa tahtia. Turhaan sekoitin jo valmiiksi hitaan hevosen päätä. Ensi kerralla muistan tämän tärkeän säännön; jos menee vaikeaksi, siirry helpompaan harjoitukseen. Eli askel taaksepäin, maltti on valttia. Ei meillä missään nimessä ollut katastrofia, mutta itse en ollut ihan tyytyväinen. Ensi kerralla sitten uudella sykkeellä!
Otettiin vielä muutamat kuvat ratsastuksen jälkeen. Ehdoton lempparini on tuo viimeinen, syliheppa<3!
Tämän viikon ohjelma onkin aika tiivis. Tiistaina käydään kaverin kanssa alennus shoppailemassa ja ruokakaupassa uutta vuotta varten! Veera tulee myös tiistai-iltana tänne meille. Keskiviikkona minulla on toinen ratsastustunti ja silloin ohjelmassa on puomeja. Siitä kirjoittelen viimeistään uuden vuoden jälkeen, aijon laittaa Veeran ottamaan kuvia niin on jotain mistä kirjoittaa.
Otettiin vähän muitakin kuin ratsastuskuvia, jottei ihan käy tylsäksi :). Wagnerilla on kummallinen tapa haukotella ja ilmeillä ennen suitsimista, täydellinen hetki kuvaukselle. Järjen valo loistaa..
Jouluaattona Wagnerilla oli vapaapäivä ja se kyllä näkyi ratsastaessa. Kovin kankea se ei ollut, mutta sitäkin hitaampi. Vaikka ratsastin ulkona, oli käynnistyminen todella vaikeaa. Tuntui kuin hevonen olisi kulkenut liimassa. Wagnerin mielestä oli varmaan liian kova vastatuuli, mahdotonta mennä eteenpäin ;).
Alkukäynneissä taivuttelin isoilla kaarteilla molempiin suuntiin. Tämä sujui ihan hyvin, mutta heti kun ohjat otti käteen, Wagner hidastui. Kaikkea mahdollista kokeilin, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Kyllä sen sain lopulta käynnistymään jotenkin, mutta parhaat palat tulivat vasta loppuraveissa.
Laukka oli aivan kammottavaa aluksi. Selkä ja takajalat eivät olleet millään muotoa mukana menossa. Paljon siirtymiä ja isoja ympyröitä niin saatiin edes jonkinnäköistä menoa aikaiseksi. Täydellistä tai edes hyvää laukkaa se ei ollut, mutta keskinkertaista. Se sai riittää, koska itseltäni ei löytynyt enää taitoa enempään! Jokin paikka hepalla oli kyllä jumissa, koska sen ilme oli melko hapan koko ratsastuksen ajan, niinkuin kuvista näkee.
 |
| Tässä kuvassa muoto ei ole hyvä ja itsellä on pää hieman alakenossa, mutta Wagner heittelee jalkojaan hyvin! Varsinkin tuo ongelmainen vasen takanenkin nousee. |
Alla oleva kuva on parhain pätkä mitä saatiin aikaseksi. Ja tietenkin kuva on aivan tärähtänyt, matala talviaurinko ei ole helpoin kuvausvalo! Mutta siinä askel venyy, jala nousee, ilme ei ole vihainen ja Wagner ei roiku ohjalle. Oli se kyllä työn takana!
Näin jälkeenpäin ajateltuna tein aivan liikaa asioita ratsastaessa. Kun tutut ja turvalliset keinot eivät toimineet, aloin yrittää aivan liikaa. Olisi pitänyt pysyä paljon helpommissa asioissa ja hidastaa tahtia. Turhaan sekoitin jo valmiiksi hitaan hevosen päätä. Ensi kerralla muistan tämän tärkeän säännön; jos menee vaikeaksi, siirry helpompaan harjoitukseen. Eli askel taaksepäin, maltti on valttia. Ei meillä missään nimessä ollut katastrofia, mutta itse en ollut ihan tyytyväinen. Ensi kerralla sitten uudella sykkeellä!
Otettiin vielä muutamat kuvat ratsastuksen jälkeen. Ehdoton lempparini on tuo viimeinen, syliheppa<3!
Tämän viikon ohjelma onkin aika tiivis. Tiistaina käydään kaverin kanssa alennus shoppailemassa ja ruokakaupassa uutta vuotta varten! Veera tulee myös tiistai-iltana tänne meille. Keskiviikkona minulla on toinen ratsastustunti ja silloin ohjelmassa on puomeja. Siitä kirjoittelen viimeistään uuden vuoden jälkeen, aijon laittaa Veeran ottamaan kuvia niin on jotain mistä kirjoittaa.
Mikä on sinun suosikki näistä ei-ratsastus kuvista?
Ihania kuvia, mutta toi ensimmäinen on kyllä paras! :D
VastaaPoistaMolemmat ollaan kyllä hyvin edustavia siinä :Dd!
PoistaKiva postaus, upeita kuvia! Teidän meno näyttää erittäin kivalta :-) Viimeinen kuva on ihana! :')
VastaaPoistaVoi kiitos paljon :)
Poista